Patalegenda-haastattelussa ex-kapteeni Matti Kuparinen
Matti Kuparinen on yksi 2000-luvun suurimmista Ässä-pelaajista. Kuparinen löytyy Ässien kaikkien aikojen ottelutilaston sijalta 9. Uran päättymisen jälkeen opinnot ovat täyttäneet päivät, mutta myös kiekkoa mahtuu arkeen.
Kun Ässien seuraajilta kysytään seurahistorian merkittävimmistä pelaajista Matti Kuparisen nimi tulee usein esiin. Kuparinen pelasi patapaidassa 11 kautta, joista kuusi kapteenin C-rinnassaan. Uransa alkutaipaleella nuori hyökkääjä pääsi kokemaan Ässien satumaisen hopeakauden 2005-2006
-Kyllä ne finaalit on tietenkin päällimmäisenä muistona. Silloin 2006 kaikki natsasi ja lumipallo lähti pyörimään oikeaan suuntaan.
-Joukkue oli todella yhtenäinen ja teimme paljon asioita yhdessä myös hallin ulkopuolella. Silloin joukkueen ikähaarukka oli sopiva ja kaikki pystyivät touhuamaan yhdessä myös jääkiekon ulkopuolella.
Vapaa-ajan muutos ja erilaiset virikkeet ovatkin kehittyneet paljon vuosien saatossa. Kuparinen piti huolta aina joukkueessa ollessaan, että tehdään asioita yhdessä.
-Yritin opettaa sitä varsinkin viimeisinä vuosina nuoremmille pelaajille, että on tärkeää tehdä asioita yhdessä myös kentän ulkopuolella.
Pori ja Ässät ovat miehelle kunnia-asioita, ja patayhteisö on antanut elämään valtavasti.
-Kyllä jääkiekon kautta on tullut paljon hyviä ystäviä ja on päässyt toimimaan eri-ikäisten ihmisten kanssa. Kyllä edelleen lähimpiä ystäviä on paljon tullut jääkiekkomatkalta.
Kuparinen debytoi Ässien Liiga-joukkueessa kaudella 2003-2004. Vuosien saatossa rooli ja vastuu kasvoivat nelosketjusta kohti kärkikenttiä. Kauden 2010-2011 jälkeen oli aika suunnata uusiin maisemiin. Seuraavan neljän kauden aikana seuroina olivat Suomessa KalPa ja HIFK sekä Venäjän KHL-suurseura Avangard Omsk.
-Ei ollut vaikea päätös silloin lähteä Ässistä. Oli tehty päätös, että haluan nähdä muutakin ja miten muualla tehdään asioita.
-Neljän vuoden aikana tuli nähtyä paljon erilaisia ihmisiä ja toimintatapoja. Kun tullaan täältä Satakunnasta, niin ihmiset jo Savossa ovat hyvin erilaisia. Jos siellä menee kauppaan, niin joku saattaakin tulla juttelemaan ihan vaan niitä näitä.
Kauden 2012-2013 alkukaudesta KalPa myi maajoukkueeseenkin nousseen Kuparisen KHL:ssä pelaavaan Avangard Omskiin. Reilun miljoonan ihmisen kaupungin joukkue kuuluu KHL:n suurseuroihin.
-Yllättävän siisti paikka se Omsk oli. Totta kai siinä auttoi paljon, että meillä oli suomalainen valmennusjohto (Petri Matikainen, Santeri Heiskanen ja Pasi Nurminen). Harjoittelu oli pitkälti samanlaista kuin Suomessa.
Venäjältä suunta kävi Helsinkiin ja HIFK:n paitaan kahdeksi kaudeksi, jonka jälkeen oli kotiinpaluun aika Ässiin. Neljän vuoden aikana Ässiin oli tullut paljon uutta sukupolvea.
-Ennen, kun Liigaan tultiin oli automaatio, että aloitettiin nelosketjusta, mutta nyt on mahdollisuus päästä pelaamaan heti isompaan rooliin. Nykyään myös mietitään seuraavaa askelta enemmän, mutta se ei poissulje sitä, että seura on edelleen pelaajille todella tärkeä.
-Ensimmäisinä vuosina Ässissä oli Peleä (Pasi Peltonen) ja Korpisaloa (Jari Korpisalo) ja nyt viimeisinä vuosina Kotkaniemeä (Jesperi Kotkaniemi) ja Armiaa (Joel Armia). Kaikille oli yhteistä se, että logosta välitetään todella paljon.
Kuparisen Liiga-ura päättyi kauden 2017–2018 päätteeksi. Vielä kerran oli aika suunnata ulkomaille ja uskomattomiin maisemiin Italiaan.
-Pelihaluja oli vielä 2018 kauden päätteeksi ja olisi ehkä Porissakin ollut vielä halua jatkaa. Se ei kuitenkaan enää ollut ajankohtaista ja hetken aikaa tuli katseltua mitä vaihtoehtoja on.
- Bolzano tuli mahdolliseksi ja se oli upea ratkaisu lähteä. Maisemat olivat aivan huikeat ja elämänlaatu todella hyvää. Se oli täydellinen paikka lopettaa ura.
Vuosi Italiassa jäi lopulta kiekkouran viimeiseksi, vaikka vielä kauden jälkeen se ei täysin varmaa ollutkaan.
-Harjoittelin vielä tosissani Bolzano kauden jälkeen ja toiveissa oli päästä jatkamaan uraa. Aina kun löytyi joku mahdollisuus, niin mieleen hiipi kuitenkin ajatus, että onko pakko lähteä. Olisi pitänyt yksin ensinnäkin lähteä ja olla erossa perheestä.
-Syksyllä tein lopulta päätöksen etten jatka.
Uran päättymisen jälkeen oli aikaa levolle ja perheen kanssa reissaamiselle.
-Ensimmäinen 4 kuukautta meni oleskellessa. Perheen kanssa reissailtiin ympäri Suomea vanhoissa asuinpaikoissa ja käytiin muutama ulkomaanreissukin. Oli aikaa olla ja nauttia perhe-elämästä.
Pienen tauon jälkeen oli aika palata jääkiekon pariin ja Ässiin valmennushommiin.
-Ässien U18-joukkueen valmennukseen tuli Samuli Marjeta, jolle ex-pelaaja Markus Nordlund oli vinkannut, että kysy Kuparista apuvalmentajaksi. Marjeta kysyi ja lähdin mukaan.
-Kesällä pääsin sisään opiskelemaan fysioterapeutiksi. Opiskelut vievät niin paljon aikaa, että valmennushommat jäivät. Nyt on kolmas vuosi opintoja menossa ja lopputyö on kovasti suunnittelussa.
Tulevaisuuden suunnitelmat ovat myös alkaneet muodostua opintojen edetessä.
-Nuorten kanssa haluaisin toimia ja tehdä mahdollisimman monipuolista työtä. Urheiluseurassa työskentely olisi mielenkiintoista. Sitä toki nähnyt läheltä ja on todella pitkiä päiviä, joten pitää miettiä.
Ässät on pysynyt ex-kapteenin lähellä ja peleissä West Areenalla Kuparinen käy aktiivisesti.
-Kyllä jokaisen kotipelin olen paikalla, jos vaan mahdollista. Tälläkin kaudella tullut katsottua vähintään 90% peleistä, joten tarkasti tulee seurattua edelleen.