Pata Merkitsee - Kerro oma tarinasi ja levitä hyvää fiilistä!

nyt on aika levittää hyvä fiilistä!

Ajat ovat vaikeat, joten nyt tarvitaan hyvää fiilistä!

Kerro meille, mitä Porin Ässät merkitsee sinulle! Mitä haluasit sanoa tai toivottaa seurayhteisölle? Haluatko jakaa hyvää fiilistä kannattajien keskuudessa?

Anna palaa! Nyt on syytä levittää hyvää fiilistä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta!

Lähetä oma viestisi somessa Ässien virallisten tilien inboxiin tai täytä oheinen lomake:

Julkaisemme kaikki viestit anonyyminä.

MITÄ ÄSSÄT MERKITSEE

Te teette ihan törkeen ihanaa työtä kun autatte meitå riskiryhmäläisiä mulla on onneks perhe joka auttaa mut nekää ei voi kauheesti liikua ku mä kuolen jos saan koronan mutta mä oon aina fanitanu teitä ja tuun aina fanitaan en voi ku vaa ihailla teiän toimintaa mä oon käyny viime ja tänä vuonna katsomassa teiän kaikki pelit ja mä oon teiän suurin fani❤❤

Olen seurannut Ässien taivallusta ja toimintaa jo yli 30 vuotta ja ollut hengessä mukana sekä hyvinä että vähemmän hyvinä aikoina. Kyllä teette hienoa työtä ja YHDESSÄ tästäkin selvitään niin kuin aina

"Mitä Ässät merkitsee minulle. Ässät on minulle kuin hyvä ystävä, on aikoja, jolloin Ässät on myös ollut ainoa ystäväni.”

Tapasimme Ässien kanssa 90-luvun jälkipuoliskolla ja ensimmäinen yhteinen muistoni on, kun Ässät voitti suuren mestarisuosikin TPS:n pudotuspelien ensimmäisen kierroksen avausottelussa Turussa maalein 1-3. Olin tuolloin noin 9-10 vuotias ja jännitin peliä radiosta. Isäni tutustutti minut Ässiin jo aiemmin radion välityksellä, mutta muistikuvia minulla ei ole. Seuraavina kausina vanhempani veivät minut kaksi kertaa tapaamaan ystävääni ja vaikka olin jo aiemmin voimakkaasti ihastunut niin ensitapaamisella rakastuin. Ässät voitti Kiekko-Espoon ja Lukon.

2000-luvulle tultuamme ystävyytemme oli jo vahva. Huoneeni seinällä oli joka vuosi uusin Ässä-juliste ja kuuntelin radiosta kauden jokaisen ottelun. Noihin aikoihin ajauduimme kuitenkin molemmat vaikeisiin aikoihin. Vanhempani erosivat ja minusta tuli koulukiusattu. Ässät ajautui merkittäviin taloudellisiin ja urheilullisiin ongelmiin. Näin ystävääni 2000-luvun alussa jo useammin ja tähän aikaan Ässät oli ainoa ystäväni. Vanhempien eron ja koulukiusaamisen vuoksi elin tuota aikaa ilman kunnon kasvatusta ja ystäviä - paitsi Ässiä, joiden tulevaisuus oli myös uhattuna. Koulupäivät, jotka olivat pelipäiviä olivat parhaita, muutaman tunnin odotus illalla ja kiekko putoaisi jäähän ja minä olisin radion ääressä kuuntelemassa. Noihin aikoihin tuli yleensä turpaan, niin kaukalossa kuin muutenkin elämässä. Mutta Ässät pysyi yhtenä merkittävimpänä asiana elämässäni tuolloin. Kyse ei ollut, eikä koskaan ole ollut voittamisesta, vaan yhteenkuuluvuudentunteesta.

Kasvoin ja samalla kasvoi Ässätkin ja vuoden 2006 hopeakevät on minulle äärimmäisen kultainen muisto. Olimme #yhdessä selättäneet vaikeat ajat. Kaikki muistamme mitä tuon jälkeen tapahtui ja kaikki tuo sekasorto ystäväni elämässä oli päättyä ystävyytemme ajan suurimpaan katastrofiin liigakarsinnoissa 2009. Seisoin ystäväni tukena seisomakatsomossa, kuten Ässät oli seisonut minun tukenani pääsääntöisesti radion välityksellä koko nuoruuteni.

Vältimme katastrofin ja kevään 2009 jälkeen alkoi upea nousukausi, joka huipentui 2013 kevään mestaruuteen. Ässien mestaruus ei aiheuttanut suuria riemunkiljahduksia, vaan äärimmäisen helpotuksen. Kukaan ei enää naura ystävälleni ja vaikka olen aina ollut Ässistä ylpeä, niin kevään 2013 satumaiset suoritukset kasvattivat meitä molempia usealla sentillä. Mestaruuden jälkeen sydämeltäni putosi iso kivi - patasydämeni voi huokaista helpotuksesta ja levätä. Ystäväni oli saavuttanut jotain suurta. Kukaan ei vie tätä meiltä pois.

Vuosia Ässien kanssa on takana yli 20 eikä päivääkään ole mennyt etten olisi ystävääni ajatellut. Onneksi olen saanut 20 vuoden aikana muitakin ystäviä ja asiat ovat vaikean nuoruuden jälkeen hyvällä mallilla.

Mutta Ystäväni on hienon kauden jälkeen jälleen odottamattomissa ongelmissa. Ässät ja Patayhteisö voivat olla varmoja, että kannan mielessäni seuran huolia yhdessä kaikkien siihen kuuluvien jäsenten kanssa - joka päivä."

Porin Ässät on yksi elämäni suurimmista rakkauksista. Sanat eivät riitä kertomaan seuran merkitystä itselle. Mikään ei voita sitä tunnetta kun seisomakatsomossa tuulettaa Padan voittoa ja mikään ei v**uta niin paljon kuin tappiot.

Olen antanut seuralle paljon ja on hienoa huomata tälläisinä aikoina kuinka seura antaa kannattajilleen takaisin. #Yhdessä tästä selvitään ja periksi ei anneta milloinkaan. Kohta on syksy ja päästään toivottavasti täyteen Isomäkeen kannustamaan Pataa.

Nyt kun meitä kaikkia tarvitaan on tämä hyvä päättää yhden rakkaimman biisin Isomäen legendan sanoihin:

"Kun sain sydämen padanmuotoisen nöyrä ja vahva oon lyönneistä sen,\nyksinäinen koskaa oo en, sain Patasydämen"